- Reissumies ja kissa -
(säv. & san. Reino Helismaa)
[Verse 1]
Bm G7 Em6 F#7 Bm
On iltamyöhä taipaleella muuan reissumies, hän viheltelee kulkeissaan.
Bm G7 Em6 F#7 Bm
Hän mistä tulee, minne menee, taivas yksin ties, on musta kissa seuranaan.
A7 D
Mut kylmä alkaa ahdistella miestä hilpeää,
Db7 F#7
hän kaipaa varmaan kotia ja lieden lämpimää.
Bm G7 Em6 F#7 Bm
On iltamyöhä taipaleella muuan reissumies, hän viheltelee kulkeissaan.
[Verse 2]
Bm G7 Em6 F#7 Bm
Tien laidassa hän näkee mökin pienen, aution ja ovi sen on raollaan.
Bm G7 Em6 F#7 Bm
Se turvapaikkaa tietää siinä kylmän suoja on, ja reissumies on iloissaan.
A7 D
Hän kissaansakin kutsuu - mihin mirri häipyi, hei!
Db7 F#7
Mut poissaolo kissan häntä kauaa vaivaa ei.
Bm G7 Em6 F#7 Bm
On oma nahka lähinnä ja lämpö tärkeää - kai kissa hiirtä pyydystää.
[Verse 3]
Bm G7 Em6 F#7 Bm
On liedessä - voi ihme - pari hiiltä hehkuvaa, hän takan ääreen hapuilee.
Bm G7 Em6 F#7 Bm
Ei uskalla nyt heikkoon hehkuun edes puhaltaa, se sinälläänkin riittänee.
A7 D
Hän käsiänsä ojentelee lieden lämpimään,
Db7 F#7
ja jokin kaunis muisto lämmittävi sydäntään.
Bm G7 Em6 F#7 Bm
Niin tuli aamu, arjen koura utulinnan kaas, on reissumiehen kylmä taas.
[Verse 4]
Bm G7 Em6 F#7 Bm
On päällä kylmän tuhkan kissa yötään viettänyt ja kiilusilmät hehkun loi.
Bm G7 Em6 F#7 Bm
Sen minkä luuli hiillokseksi kissa onkin nyt, kun aamu valon tupaan toi.
A7 D
Mut reissumies ei moista jouda ajattelemaan,
Db7 F#7
vaan vihellen tielle työntyy kissa mukanaan.
Bm G7 Em6 F#7 Bm
Hän mistä tulee, minne menee, taivas yksin ties, on taipaleella reissumies.